Caffielämää



Erikoiskahvi on parasta A-luokkaa

Erikoiskahvi on kahvialalla erityisen hyvä kahvi. Erikoiskahvi-termiä ei pidä sekoittaa kahvijuomiin eikä varsinkaan espressojuomiin, kuten cafe latte tai cappuccino. Erikoiskahvit ovat pieni osa maailman kahvintuotannosta. Ne ovat kahveja, jotka ylittävät ominaisuuksillaan SCA:n (Speciality Coffee Association) pisteytyksellä yli 80 pistettä. Kahvialalla on sovittu, kuinka kahvit arvioidaan ja kokeneet maistajat pystyvät pisteyttämään toisistaan tietämättä kahvit maun ja aromien mukaan tietyille pistetasoille. Pisteytys on  hyvin luotettava. Korkea pisteytyksen saaneet kahvit ovat hyvän makuisia ja puhtaita. Huonomissa kahveissa on epäpuhtauksia ja maku on epämiellyttävä [...]

Lue Lisää



Kahvin maut muodostuvat paahdossa

Kahvipapu muuttaa muotoaan monta kertaa ennen kuin se päätyy suomalaiseen suuhun. Paahtaminen tekee kahvin valmistusprosessista kovin erilaisen verrattuna moniin muihin käyttämiimme hyötykasveihin. Esimerkiksi viini valmistetaan käytännössä valmiiksi tiloilla tai niiden läheisyydessä puristamalla juomatiiviste hedelmälihasta. Kahvi sen sijaan lähtee tiloilta ja viljelmiltä puolivalmiina raaka-aineena, jonka olemus muuttuu oleellisesti myöhemmin paahdettaessa. Paahdossa muodostuvat juotavasta kahvista havaittavat maut ja aromit, joita hyvän kahvin ystävät metsästävät. Kun kahvipensasta on viljelty, lajike ja olosuhteet ovat välittäneet marjan sisällä olevaan papuun tiettyjä [...]

Lue Lisää



Kahvikone ja kahvikeskus on nykyaikaa

Jauhavat kahviautomaatit ovat kehittyneet huimin askelin. Ne jauhavat ja valmistavat kupillisen kerrallaan tuoreeltaan. Kahviharrastajan pitää ainoastaan keskittyä ostamaan tuoreita papuja.

Silti pitää muistaa, ettei täysautomaattinen kahvikone yllä hyvän baristan ja manuaalisen uutoksen tasolle. Huikeimmat makuelämykset jäävät kahvikoneelta tekemättä, mutta se tarjoaa toki vaivattomia kahvi-iloja arkeen.

Automaatit tekevät hyvistä ja tuoreista pavuista hyvää kahvia, mutta ne uuttavat kahvin aina espressomenetelmällä. Lyhyt espresso onkin hyvissä automaateissa keskitason kotibaristan tasoista, mikäli kone kykenee jauhamaan kahvin riittävän hienoksi.

Pitkä [...]

Lue Lisää



Karibian kahvi naittaa kaakaon ja kahvin

Karibian kahvi on lattekahvi kaakaolla. Juoman voi tehdä esimerkiksi normaaliin kolmen desilitran lattemukiin. Karibialaisessa toimii erityisen hyvin makea brasialaispohjainen kahvi vaalealla espressopaahdolla. Suklainen kahvi tukee hienosti kaakaota. Kaakao voi olla 100-prosenttista tai jauhetta, johon on lisätty valmiiksi sokeria. Karibialaisen valmistus aloitetaan pudottamalla ruokalusikallinen kaakaota mukiin. Sen päälle lisätään tuplaespresso ja puolet vaahdotetusta maidosta. Sekoitetaan hyvin. Päälle ripotellaan kaakaojauhetta, minkä jälkeen kaadetaan loppu maito ja viimeistellään latte art -kuviolla. Ohje:

  1. Lämmitä pitkä 300 millilitran muki valmiiksi.
  2. [...]

    Lue Lisää



Toti on gourmet-plörö

Ranskasta on lähtöisin myös kahvitoti, joka on hieman plöröä ja correttoa työläämpi alkoholijuoma. Totin perustana on calvados, jota lämmitellään varovasti miedolla lämmöllä. Calvadokseen lisätään runsaalla sokerilla makeutettua vahvaa tummapaahtoista kahvia – tupla-annos calvadokseen verrattuna. Sitten sekoitetaan voimakkaasti ja lisätään sekaan hiukan kermaa, kun kahvi vielä pyörii sekoittamisen jäljiltä. Calvadoksen voi osittain korvata konjakilla.

Ohje:

  1. Keitä 150 millilitraa kahvia ja lisää siihen 2–3 teelusikallista sokeria.
  2. Lämmitä 80 millilitraa calvadosta varovaisesti.
  3. Kaada lämmin calvados 250 millilitran totilasiin.
  4. Lisää [...]

    Lue Lisää



Cafe au lait on ranskalaista alkuperää

Ranskalainen maitokahvi cafe au lait valmistetaan hyvin tummaksi (french roast) paahdetusta kahvista ja lämpimästä maidosta. Kahvi valmistetaan perinteisesti pressopannulla, mutta suodatin, aeropress tai perinteinen pannu käyvät myös. Maidon lämpötila on 60 astetta eikä siinä saa olla vaahtoa. Juoma tarjoillaan laakeasta astiasta, jonka sisäreunoille kahvi ja maito kaadetaan samaan aikaan ja saman lämpöisenä mutta eri astioista. Cafe au lait näyttää päälle päin samalta kuin caffe latte, mutta niitä ei pidä koskaan sekoittaa keskenään. Cafe latte on espressojuoma, joka juodaan korkeasta lasista tai mukista. Cafe au lait tehdään tummapaahtoiseen tavalliseen kahviin [...]

Lue Lisää



Latte ja latte macchiato ovat Amerikasta

Caffe latte on amerikkalainen juoma, jota italialaiset eivät juurikaan juo. Euroopassa latte-kahvia pidetään joskus amerikkalaisten ”laihan kahvikulttuurin” tuotteena. Siinä pitkään lasiin tai mukiin kaadetaan yksi osa espressoa (yleensä tuplaespresso) ja kaksi osaa (noin 140 millilitraa) 60-asteiseksi lämmitettyä maitoa. Juoma on hyvin maitovetoinen. Siksi siihen sopivat varsinkin tuhdit ja tummapaahtoiset kahvit. Kokonaisvolyymi on hiukan alle 250 millilitraa. Latte macciato on caffe latte, joka tehdään väärinpäin ja erityisen kevyellä kahvisuhteella. Latte macciatossa vaahdotetaan ensin maito ja kaadetaan se pitkään kuppiin tai lasiin. Tämän jälkeen juomaan tehdään [...]

Lue Lisää



Flat white korostaa kahvin makua

Flat white on eräänlainen cappuccino, joka tehdään tuplaespressoon. Maito vaahdotetaan caffe latten tapaan ohueksi tasaiseksi vaahdoksi, ja myös latte art -kuviot ovat sallittuja. Kun 160 millilitran kuppiin tehdään cappuccino tuplaespressosta, maidon rooli jää pienemmäksi kuin cappuccinossa. Vaahdon rakennekin on yhtenäisempi kuin perinteisessä paksuvaahtoisessa cappuccinossa. Flat white sopii erinomaisesti moderniin baristakulttuuriin, koska se antaa kahville enemmän tilaa kuin cappuccino. Erityisen hienoja flat white -juomia tulee kevyemmistä ja vaaleista espressokahveista. Myös keskipaahtoiset hapokkaat väliamerikkalaiset tai vaaleapaahtoiset afrikkalaiset kahvit toimivat [...]

Lue Lisää



Cappuccino on aitoa Italiaa

Italialaiset juovat cappuccinoa aamuisin, mutta muualla maailmassa cappuccino on kahviloiden perusjuomaa kellonajasta riippumatta. Cappuccino valmistetaan espressosta kaatamalla kuppiin kahvin lisäksi yhtä paljon höyrytettyä noin 60 asteista maitoa ja maitovaahtoa. Käytännössä juomassa on siis yksi osa espressoa, yksi osa maitoa ja yksi osa vaahtoa. Vaahdon paksuus on noin sentti ja sen ympärille pitäisi saada espresson cremasta muodostunut rinkula. Tämä on perinteinen italialainen cappuccino. Nykyisin tapana on myös tehdä cappuccino ohuemmalla tasaisella vaahdolla (kuten vaahto caffe lattessa) ja tehdä kuppiin latte art -kuvioita. Vaahdon voi koristella monella tavalla joko [...]

Lue Lisää



Americano ja lungo ovat ylipitkiä espressoja

Espressoja voidaan totta kai myös venyttää. Kun normaaliin espressoon lisätään kuumaa vettä, syntyy americano. Tämä juoma syntyi toisen maailmansodan aikana, kun amerikkalaiset sotilaat alkoivat Italiassa laimentaa espressojaan vedellä. Americanon volyymi on 70–90 millilitraa, sillä 35 millilitran espresson päälle lisätään vähintään saman verran kuumaa vettä. Yleensä barista lisää vettä sen verran kuin asiakas haluaa, jolloin kahvin ja veden suhde voi vaihdella. Periaatteessa americanossa on kuitenkin kyse siitä, että espresson vahva uuttosuhde normalisoidaan suodatinkahvin tasolle lisäämällä vettä. Uuton saanto pysyy ennallaan, mutta juoman tuntuma tulee ohueksi. [...]

Lue Lisää



Macciato ja con panna ovat rikottuja espressoja

Espresso macciato on normaali espresso, joka tarjoillaan niin, että kahvin päällä on 15 millilitraa maitovaahtoa. Espresso con panna tarjoillaan vastaavasti, mutta maitovaahdon sijaan käytetään kermavaahtoa. Ohje:

  1. Valmista espresso.
  2. Vaahdota macciatoon pieni määrä maitoa tai vatkaa con pannaan kermavaahto.
  3. Ota ruokalusikallinen vaahtoa ja kaada se läheltä kahvin pintaa varovasti kahvin päälle niin, että vaahto jää keskelle pyöreäksi saarekkeeksi.

Lue Lisää



Ristretto on lyhyt espresso

Ristretto on lyhyt espresso, joka valmistetaan kuten espresso mutta yhdellä poikkeuksella: espressokoneen pumppu pysäytetään jo 15 sekunnin uuton jälkeen. Lopputuloksena syntyvä kahvi on kooltaan reilu espresson puolikas. Ristretto on yleinen nautinto Italiassa. Se tarjoillaan normaalista espressokupista. Ristrettosta tulee vielä espressoakin vahvempi ja täyteläisempi shotti, koska 9 grammaa kahvia kohden käytetty vesimäärä on vain noin 25 millilitraa. Ristretto voidaan valmistaa vain espressokoneella. Ohje:

  1. Valmista espresso muuten normaalisti, mutta keskeytä uutto pysäyttämällä pumppu 15–18 sekunnin kohdalla.
  2. Tarjoile [...]

    Lue Lisää



Plörö on miesten juoma

Kahviplörö on perisuomalainen kahvidrinkki, joka valmistetaan normaalista kahvista lisäämällä kahviin sopiva loraus Koskenkorvaa tai pontikkaa. Lorauksen suuruus riippuu tilanteesta ja plörön ottajasta. Koskenkorvan sijaan voidaan käyttää myös muita maustamattomia viinoja, mutta jos niitä ei ole saatavana, mikä tahansa vahva alkoholi käy – kunhan se on taskulämmintä. Länsi-Suomessa perinteinen plörö tehdään laittamalla kolikko kahvikupin pohjalle. Ensin lisätään kahvia niin paljon, ettei kolikko näy ja sen jälkeen koskenkorvaa lisätään niin paljon, että kolikko taas näkyy. Keski-Suomessa ja idässä plörö tehdään enemmän fiilispohjalta ja joskus kahvi [...]

Lue Lisää



Kahvi maitotilkalla on suomalainen erikoisuus

Peruskahvi muuttuu kahvijuomaksi, kun sekaan laitetaan loraus maitoa tai jopa kermaa. Tämä on erityisesti suomalainen perinne, kuten muukin ylenmääräinen maidon juonti. Maidon ja kerman kanssa kannattaa valita tuhdimpi tai ominaisuuksiltaan räväkämpi kahvi, joka kestää maidon laimentavan vaikutuksen. Rasvainen maito ja kerma toimivat rasvatonta maitoa paremmin. Viimeksi mainittu ei sovi mihinkään kahvijuomaan. Sen sijaan monet maitoa jäljittelevät juomat kuten soijamaito ovat monien mielestä hyviä kahvin kavereita.

Pienikin maitotilkka taittaa vaaleapaahtoisen kahvin hapokkuuden ja tekee kokonaisuudesta pyöreämmän. Erityisen hyvin suomalaisessa maitokahvissa toimivat [...]

Lue Lisää



Ibrik on maailman ensimmäinen kahvinkeitin

Vanhin yleinen tapa valmistaa kahvia on tiettävästi turkkilainen ibric. Vaikka arabit käyttivät vielä 1000-luvulla kahvia raakana tai valmistivat marjasta mehua, 1300-luvulla kahvipapua ryhdyttiin kuivaamaan ja varsin pian myös jauhamaan. Jauhettua kahvia keitettiin luultavasti pienessä kasarissa, ibricissä. Myös euroopassa kahvi valmistettiin aluksi juuri turkkilaiseen tapaan, vaikka pian alettiin kehitellä myös uusia uuttamistapoja. Ibric on pieni kahvallinen ylöspäin kapeneva pannu, jossa pölymäisen hienoksi jauhettu kahvi keitetään yhdessä sokerin kanssa. Turkkilaisen jauhatuksen tunnistaa helposti, sillä se paakkuuntuu. Turkkilainen kahvi on poikkeuksellinen kahvi [...]

Lue Lisää



Espresso on monen juoman pohjana

Espresso on kahvi, joka valmistetaan espressokoneessa paineella uuttamalla jokainen kupillinen aina erikseen. Espresso on paitsi juoma myös tapa tarjota kahvia. Sana espresso voi tarkoittaa myös tietynlaista kahvisekoitusta. Espresson pyöräyttäminen on haastavampaa kuin miltä se näyttää. Yhden espresson valmistamiseen käytetään yleensä 8–10 grammaa kahvia, joka uutetaan espressokoneella 25–30 sekunnissa noin 11 baarin paineella. Vesi on 92–96-asteista, jolloin kahvin pinnalle muodostuu suklaan ruskea tiikerinnahkakuvioinen kuoha eli crema. Crema syntyy kahvista vapautuvasta hiilidioksidista ja muista yhdisteistä. Tavallisen single espresson tilavuus on 35–40 millilitraa [...]

Lue Lisää



Mutteripannu tekee kotona "espressoa"

Perinteinen eteläeurooppalainen manuaalinen mokkakeitin ei tee varsinaisesti espressoa, mutta hyvin espressonomaisen kahvin kylläkin. Mokkapannussakin vesi nousee pienellä paineella hienoksi jauhetun kahvin läpi, mutta tarkalleen ottaen espressosta ei ole kuitenkaan kyse. Mokkapannulla saa valmistettua kuitenkin erinomaisen tiukan ja lyhyen kahvin, joka toimii myös maidon kanssa. Mokkapannussa oleellista on, ettei kahvia polteta uutossa. Jauhatus ei saa olla liian hieno (espressojauhatus on liian hieno) eikä kahvi äärimmäisen tummaksi paahdettua eikä kahvia tiivistetä suodatinosaan. Parhaiten toimivat vaalea espressopaahto tai keskipaahto. Myös monista vaaleammista keskipaahtoisista [...]

Lue Lisää



Aeropressilla tulee kuppi kerrallaan

Aeropress on erinomainen kahvinvalmistusväline yhden kupillisen valmistamiseen. Siinä uutto on tarkasti hallinnassa ja kahvi suodatetaan paperisuodattimen läpi, mikä sopii erityisesti puhtaanmakuisiin pestyihin afrikkalaisiin ja väliamerikkalaisiin kahveihin. Metallisuodattimen käyttö tuo kahviin hieman enemmän sakkaa, mikä tukevoittaa suutuntumaa. Aeropressissä koko kahvimäärä uutetaan samanaikaisesti vedessä, kuten pannussa ja pressopannussakin, mutta uutto lopetetaan painamalla vesi suodattimen läpi kuppiin. Tämä lisää uuton hallittavuutta ja tasaisuutta entisestään manuaalisiin suodattimiin verrattuna. Aeropressissä uuttoaikoja ja erilaisia jauhatuksia on myös [...]

Lue Lisää



Vakuumipannu eli sifoni luo tunnelmaa

Vakuumipannu on keksitty 1840-luvulla, ja se oli melko yleisesti käytössä Suomessakin 1950–1960-luvuilla. Menetelmä on nerokas mutta monimutkainen: Vettä lämmitetään vakuumikeittimen alemmassa lasipannussa. Paine nostaa veden ylempään osaan, jossa se kohtaa kahvin ja uutto käynnistyy. Paine laskee, kun lämmitys lopetetaan. Valmis uutos laskeutuu takaisin alempaan pannuun. Vakuumipannun uuttoa on vaikea hallita täydellisesti, sillä käytännössä osa vedestä uuttaa kahvia pitempään ja osa ei juuri ollenkaan. Tämä ei välttämättä johda huonoon makuun, mutta uuton vakioiminen vaatii tarkkaavaisuutta. Käytettävä jauhatuskarkeus on yleensä suodatinkarkeus tai vähän [...]

Lue Lisää



Perkolaattori vaatii puolikarkean jauhatuksen

Perkolaattori oli ensimmäinen nykyaikainen kahvinkeitin. Aluksi perkolaattorit toimivat liedellä, mutta nykyisin ne ovat sähkökäyttöisiä. Perkolaattori suodattaa erittäin hyvää kahvia ja siinä käytetään puolikarkeaa jauhatusta. Perkolaattorin heikkous on se, että uutettu kahvi palautuu samaan tilaan alkuperäisen veden kanssa. Siksi uutto ei ole täydellisesti hallittavissa. Erityisesti pitää varoa, ettei uutto ala toiseen kertaan. Mutta silloin kun tämä vaara väistetään, tuhdit ja täyteläiset ominaisuudet korostuvat ja kahviin tulee hyvä tuntuma. Monissa uudenaikaisissa perkolaattoreissa on automaattinen katkaisin, joka naksahtaa kun kahvi on valmista. Tällöin [...]

Lue Lisää



Kahvinkeittimellä ja käsiuutolla onnistuu

Suodatinkahvilla tarkoitetaan tapaa, jossa kahvi suodatetaan paperi- tai metallisuodattimen läpi pannuun tai suoraan kuppiin. Valtaosa suomalaisesta kahvista tehdään juuri näin. Suodatinkahvin asema on ylivoimainen, vaikka muiden menetelmien suosio on kääntynyt kasvuun. Suodatinkeitintä ei pidä missään nimessä aliarvioida. Sillä keitellään oikeinkin maistuvat kahvit, kun jauhatus ja annostelu osuvat kohdalleen. Suodatinkahvin luonne on kirkas, koska se ei sisällä yhtä paljon pienhiukkasia kuin pressopannulla tai nuotiolla valmistettu pannukahvi. Samasta syystä johtuen suodatinkahvin olemus jää kuitenkin ohuemmaksi. Suodatinkeittimen arkoja paikkoja ovat veden lämpötila [...]

Lue Lisää



Pressopannulla ranskalaiseen tyyliin

Pressopannussa kahvi valmistetaan periaatteessa samalla tavalla kuin karahvissa. Pressopannussa on vain liikkuva siivilä, joka alas painettaessa pysäyttää osittain uuttamisprosessin. Se myös estää suurimpia kahvin poroja kulkeutumasta kuppiin. Pressopannun etuna on se, että koko kahvimassa uuttuu samanaikaisesti veden kanssa, kuten perinteisessä suomalaisessa pannussakin, mutta uuttoaikaa on helpompi säädellä. Siksi jauhatuskarkeus voi olla suodatinjauhatuksen (hieno) ja pannujauhatuksen väliltä. Uuttoaika on tällöin 4–6 minuuttia. Jauhatuksen voi toki säätää suodatinkarkeuteen ja laskea uuttoaikaa alle 4 minuutin alle, tai toteuttaa pitemmän uuton karkealla pannujauhatuksella. Pressopannu [...]

Lue Lisää



Pannukahvin valmistus

Perinteinen suomalainen pannukahvi valmistetaan pannussa, jossa kahvi vain sekoitetaan kuuman veden joukkoon ja annetaan uuttua. Tämä on edelleen yksi parhaista tavoista valmistaa kahvia. Pannukahvi voi tuntua alkeelliselta menetelmältä, mutta sen uuttotapa on samantapainen kuin paahtimoiden tai ammattimaistajien tilaisuuksissa käytetty cup tasting -menetelmä, jossa kahvi tehdään suoraan maistiaiskuppiin ilman paperia tai muitakaan suodattimia. Pannukahvi jauhetaan karkeaksi, koska suodatusaika on pitkä. Pannun tilalla voi yhtä hyvin olla kattila, kannu tai kaatosiivilällä varustettu karahvi, jolloin vesi kuumennetaan erillisessä astiassa ja kaadetaan lämmitettyyn karahviin [...]

Lue Lisää



Puhtaita ja mehumaisia makuja Perusta

Andien vuoristovaltio Peru on maailman seitsemänneksi suurin kahvin tuottaja. Perulainen kahvi kasvaa Andien vuoristossa pienillä tiloilla ja yleensä käsittely tapahtuu pesemällä. Makuominaisuudet ovat miellyttävän mietoja ja vienosti hapokkaita, pikemminkin verrattavissa keskiamerikkalaisiin kuin brasilialaisiin kahveihin. Perulainen kahvi on yleensä eteläamerikkalaiseen tapaan tasapainoista ja sopii hyvin kahvisekoituksiin. Erityisen hyviä hienosti hapokkaita ja hedelmäisen mehumaisia kahveja tulee etelästä Titicaca-järven tuntumasta ja pohjoisesta Cajamarcan alueelta. Kiinnostavaa on myös se, että merkittävä osa Perun kahveista on tuotettu ekologisesti.

Lue Lisää



Vietnam keskittyy robustaan

Vietnam on noussut ällistyttävän nopeasti maailman toiseksi suurimmaksi kahvintuottajaksi. Maan tuotanto perustuu voimakkaaseen ja keskinkertaiseen robustaan, mutta aivan viime vuosina on markkinoille tullut myös melko korkeatasoisia arabica-kahveja. Niissä on usein samantyyppisiä mausteisia ja yrttimäisiä vivahteita kuin sumatralaisissa kahveissa. Robusta on tehnyt vakuuttavan maihinnousun kiinalaisten omalle kahvisaarelle Hainanille. Halpa työvoima on houkutellut Hainanille joitakin kahvin jättiläisiä, kuten sveitsiläisen Nescafén. Hainanin robusta on kelvollinen pohja esimerkiksi juuri pikakahveille. Kiinassa Yunnanin maakunnassa kasvaa myös jonkin verran catimor-arabicaa, [...]

Lue Lisää



Papua-Uusi-Guinea on Oseanian veturi

Papua-Uusi-Guineassa kahvin viljely alkoi selvästi myöhemmin kuin Indonesiassa. Tästä syystä maan kahvi on alueen muihin arabica-kahveihin verrattuna poikkeavaa ja ennemminkin lähempänä väliamerikkalaisia kahveja kuin samalla alueella toimivia kilpailijoita. Papuan kahvit ovat bourbon-pohjaista caturraa ja arushaa tai typica-peräistä blue mountainia. Vaikka papualaisissa bourbon- ja blue mountain -kahveissa on ryhdikkyyttä ja makeutta, ne ovat selvästi hapokkaampia kuin indonesialaiset ja intialaiset vanhat typica- ja kent-kahvit. Tunnetuimpia papualaisia kahveja ovat olleet arona, okapa ja sigri. Australiaa ei tunneta kahvituotannon suurmaana, koska luonnonolot eivät kerta kaikkiaan [...]

Lue Lisää



Intia on pehmeiden kahvien koti

Intian parhaat kahvit kasvavat maan lounaisosissa Karnatakan, Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa. Maailman kuudenneksi suurimman kahvintuottajan viennistä pääosa on robustaa. Arabicaa viljellään noin neljänneksen osuudella koko kahvituotannon pinta-alasta. Arabica-lajikkeista oleellisimmat ovat typica-mutaatio kent ja bourbon-peräinen muunnos cauvery. Kent-lajike menestyy varsin korkealla ja pystyy vastustamaan jonkin verran tauteja ja tuholaisia. Maku on hyvä, mutta ei aivan yllä rikkaudessaan alkuperäisen typican tasolle. Kent-lajike on pitkälti luonut intialaisille kahveille ominaisen persoonallisen pehmeän maineen. Intialaiset arabicat kasvavat lähes poikkeuksetta 700–1 [...]

Lue Lisää



Indonesia tarjoaa tuhtia mausteisuutta

Indonesia on maailman kolmanneksi suurimpana tuottajana merkittävä bulkkikahvin viejä, jonka tuotannosta suurin osa on keskinkertaista robustaa. Neljännes tuotannosta on kuitenkin arabicaa ja niinpä maan suurimmilla saarilla kasvaa myös rikkaan makuisia ja matalasti hapokkaita arabica-kahveja, joissa on hieno ja mieleenpainuva jälkimaku. Indonesian saariston parhaat kahvit tarjoaa alueen suurin saari Sumatra. Kahvit ovat Mandheling- tai Lintong-nimisiä, mutta se ei kerro erityisen paljon niiden tasosta. Sumatralla on paljon pieniä tiloja ja siksi tuotannon taso on kovin kirjava. Joskus sumatralaiset kahvit ovat maanläheisiä, sienimäisiä ja tasapaksuja, mutta parhaimmillaan ne [...]

Lue Lisää



Afrikan pienet nousseet kiinnostaviksi

Ruanda, Malawi, Uganda, Burundi ja Zimbabwe ovat nousevia kahvimaita Afrikassa. Pitkä poliittinen epävakaus ei ole suosinut laajaa kahvintuotantoa, mutta viime vuosina näistä maista on alkanut löytyä lähes kenialaisten veroisia bourbon- tai blue mountain -kahveja. Ne ovat kenialaisten tavoin usein hedelmäisiä ja raikkaita sekä hienosti hapokkaita. Valtaosa näiden maiden tuotannosta edustaa kuitenkin edelleen enintään keskinkertaista tasoa. Esimerkiksi Ruandassa viljellään puhtaita bourbon-kahveja, joiden ominaisuudet sopivat erinomaisesti suomalaiseen suuhun. Ne ovat usein selvästi hedelmäisempiä ja rikkaampia kuin brasilialaiset mutta tasapainoisempia ja miedompia kuin kenialaiset [...]

Lue Lisää



Kahvin kotimaa on huipulla

Kenian pohjoinen naapuri Etiopia on kahvinostajan kannalta hyvin erilainen maa. Tuotanto on organisoitu heikommin, ja osa parhaista kahveista kerätään edelleen puolivillinä kasvavista pensaista. Siksi Etiopia on pitkään ollut kahvimaailman ”luonnonlapsi”, josta on saatu luonnostaan hienoja ja olemukseltaan hyvin erikoisia laatukahveja. Nyt sieltä kuitenkin löytyy myös nykyaikaisemmin ja kontrolloidummin käsiteltyjä kahveja. Niiden makukirjo voi olla hyvinkin laaja ja hallittu. Kahviharrastajalle ja ammattilaiselle Etiopia on oikea aarreaitta. Etiopian parhaat kahvit tulevat yleensä entisen Sidamon ja Harrarin tai Kaffan alueilta. Erityisesti kuivaprosessilla käsitellyt kahvit [...]

Lue Lisää