Kofeiini

Kofeiinin löysi saksalainen kemisti Friedlieb Ferdinand Runge vuonna 1819. Rungen ystävä, kirjailija Johann Wolfgang von Goethe oli tuonut hänelle kahvipapuja ja pyytänyt analysoimaan niiden sisältöä. Runge eristi värittömän ja kitkeränmakuisen aineen kahvista ja nimesi sen kahvin latinankielisen nimen mukaan kofeiiniksi.

Kofeiini stimuloi keskushermostoa ja piristää, mutta saattaa myös aiheuttaa herkemmille sivuvaikutuksia, kuten vapinaa ja levottomuutta.
Kofeiini imeytyy verenkiertoon nopeasti. Kofeiinipitoisuus on suurimmillaan jo 30 minuuttia kahvin nauttimisen jälkeen. Sen jälkeen maksa käsittelee kofeiinia niin, että sen määrä veressä puolittuu aina viidessä tunnissa. Kofeiini vaikuttaa erityisesti etuaivojen adenosiinin määrään ja siten aivojen vireystilan säätelyyn aivoissa, jolloin henkinen ja fyysinen suorituskyky kasvaa. Adenosiini säätelee elimistön univalverytmiä. Kofeiinin on havaittu vaikuttavan myös aivojen tärkeää välittäjäainetta dopamiinia tuottavien solujen toimintaan.

Kofeiinilla näyttää olevan myös kyky kaapata itselleen pysyvä rooli aivojen aineenvaihdunnassa. Kun juomme paljon kahvia ja säätelemme vireyttämme kofeiinilla, aivot tottuvat sen vaikutukseen. Syntyy riippuvuussuhde, jonka äkillinen katkaiseminen johtaa päänsärkyyn ja lieviin vieroitusoireisiin, kuten väsymykseen ja ahdistuneisuuteen.



Artikkelit

Kofeiiniton kahvi käy herkemmille

Kofeiiniton kahvi on hyvä vaihtoehto, jos kahvia juo paljon tai on herkkyyttä kofeiinille. Normaalissa kahvikupillisessa on kofeiinia noin 100 milligrammaa. Tämä on jo sellainen määrä, jonka vaikutukset tarkka ihminen huomaa. Kofeiinittomasta kahvista tämä kofeiini on kemiallisten reaktioiden avulla lähes kokonaan poistettu. Kofeiinin löysi saksalainen kemisti Friedlieb Ferdinand Runge vuonna 1819. Rungen ystävä, kirjailija Johann Wolfgang von Goethe oli tuonut hänelle kahvipapuja ja pyytänyt analysoimaan niiden sisältöä. Runge eristi värittömän ja kitkeränmakuisen aineen kahvista ja nimesi sen [...]

Lue Lisää